Tervetuloa Hyvinvointipisteen palveltavaksi!

Mahdottoman innostava syksy takana! 🙂

On oltu niin Helsingin Hyvä ikä -messuilla, Riihimäen Ikääntyvien messuilla kuin Hyvinkään Seniorimessuilla tapaamassa asiakkaita, omaisia, paikallisia yhdistystoimijoita sekä muita alan yrittäjiä. On saatu käydä antoisia keskusteluja, visioida, rakentaa uutta ja innostua kerta toisensa jälkeen siitä, miten pääsemme jatkossakin kehittämään palveluitamme entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ihmisen kokoisiksi. On viritelty myös mielenkiintoisia yhteistyökuvioita ja hyväntekeväisyyshankkeita. Messuilla saatu positiivinen palaute lämmitti mieltä kovasti.

Ilolla kerron, että 1.11. alkaen Kotiterveydenhoito Tetri ja yhteistyökumppanimme Jalkakeidas ovat aloittaneet yhteistyön myös Fysioterapiaklinikka Manualfix Oy:n kanssa. Jatkossa toimimme kaikki yhdessä samoissa tiloissa Hyvinvointipisteellämme osoitteessa Uudenmaankatu 43, Hyvinkää.

Löydät toimitiloistamme niin toimisto- kuin hoitotilat. Marraskuun alusta lähtien Hyvinvointipisteellä sinua palvelevat jalkahoitaja Katja Markkanen ja manipulatiivinen fysioterapeutti Heikki Martola sekä kiropraktikko Jukka Martola. Lisäksi koko Kotiterveydenhoito Tetrin henkilökunta työskentelee toimitiloista käsin ja tuo kotiin terveydenhoito-, sairaanhoito- ja hoiva- sekä virkistyspalveluja. Tulemme järjestämään tiloissa säännöllisesti myös hyvinvointia ja mielen virkeyttä tukevaa toimintaa, mistä olen todella innoissani!

Vuodenvaihteen jälkeen tiloissa aukeaa myös terveydenhoitajan vastaanottotoiminta, jossa terveydenhoitajat Taija Tetri-Kivikangas ja Jenni Ristaho palvelevat sinua sekä läheistäsi kiireettömästi ja sinulle sopivana ajankohtana.

Hyvinvointipisteen yrittäjät Katja Markkanen (Jalkakeidas), Heikki Martola (Manualfix Oy) & Taija Tetri-Kivikangas (Kotiterveydenhoito Tetri)

Syksyyn on toki mahtunut myös hetkiä, joissa olemme kulkeneet asiakkaidemme rinnalla vaikeissa ja raskaissakin tunnelmissa. Myötäelämme usein kovastikin asiakkaidemme taipaleella mukana ja ajoittain asiakkaiden kohtaamat haasteet elämässä ovat tuntuneet surullisilta ja kohtuuttomilta vierestä seurattuna. On pidetty kädestä kiinni ja käyty syviä keskusteluja, pohdittu tulevaa ja kiitetty menneestä.

Synkät hetket vahvistavat kuitenkin joka kerta tunnettani siitä, miksi teemme tätä työtä. Meillä on missio: se on joka päivä tuoda iloa, huolenpitoa ja hyvinvointia asiakkaidemme elämään. Me annamme itsestämme työssämme paljon, mutta saamme tuon kaiken moninkertaisena takaisin joka kerta, kun onnistumme tuottamaan iloa ja hyvää oloa asiakkaillemme.

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme ja myös Hyvinvointipisteemme avajaiskahveille lauantaina 10.11. klo 10-14 sekä maanantaina 12.11. klo 10-14.

Iloa hämärään marraskuuhun!

Taija

 

Arjessa, hetkissä, elämyksissä

Kartoituskäynnit ovat minusta aina ihania. Koskaan ei tiedä, kuka oven tulee avaamaan ja millaisia tarinoita jutellessa paljastuu. Myös koti kertoo aina jotain asukkaastaan. Yksi työmme kiehtovia puolia onkin se, että saamme koko ajan tavata erilaisia ihmisiä tarinoineen ja mitä erilaisimmissa kodeissa. Nyt alkusyksystä on tehty taas runsain mitoin uusia kartoituskäyntejä ja tutustuttu.

Tulisitko arjen kaveriksi?

Viime aikoina olen huomannut selkeän ilmiön siinä, että yhä useammin meiltä toivotaan iäkkäälle asiakkaalle paitsi terveydenhoidollisia palveluita ja hoiva- ja kotipalveluita, myös tietynlaista ”arjen kaveruutta”. Virkistystä, piristystä, juttuseuraa, ihmistä, jolle kertoa arjen huolet ja ilot. Ihmistä, jonka kanssa jakaa asioita luottamuksellisesti. Ihmistä, joka käy säännöllisesti kurkkaamassa, että kaikki on hyvin ja auttaa, jos ei ole.

Liian usein iäkkään ihmisen elämä kaventuu neljän seinän sisään, kun läheisiä ihmisiä ei arjessa ole, ja kynnys lähteä yksin liikkeelle on kasvanut liian suureksi. Minusta on sietämätöntä, miten paljon maailmassa on yksinäisyyttä! Myös omaishoitajien elämä voi tahtomattaan kaventua kodin neliöihin, koska irrottautuminen on vaikeaa ja voimavarat rajalliset. Myös omaishoitajilla on usein kova tarve purkaa tunteitaan, kun siihen tulee sopiva hetki. Toivoisin, että yhteiskunta tukisi heitä entistä enemmän.

Sinun arkesi on toisen elämys

Tässä työssä olen havahtunut viimeksi tänään ja eilen siihen, kuinka asiat, jotka ovat minulle ja monelle muulle osa tavallista arkielämää, voivat olla asiakkaalle ihania, poikkeuksellisia elämyksiä. Esimerkiksi ystävien tapaaminen, reissut kahvilaan tai puistoon, kauppaan tai kirjastoon sekä vaikka kävelylenkkeily luonnossa. Kaikki sinänsä tavallisia asioita, jotka kuitenkin ovat elämässä hirmu tärkeitä, pieniä henkistä hyvinvointia ja mielen virkeyttä ylläpitäviä asioita.

Tänään kävin esimerkiksi mukavalla kahvilareissulla erään 95-vuotiaan asiakasrouvan kanssa. Hän oli odottanut reissua innokkaasti ja oli kiva huomata, miten hymy nousi huulille jo siinä vaiheessa, kun menin häntä hakemaan. Kahvittelimme paikassa, jonne hän ei ollut vuosiin päässyt käymään. Hän ihmetteli keskustan parkkihallien suuruutta ja nautti höyryävästä kahvista ja makeasta pullasta muistellen aikojaan Aseman koulussa 30-40-luvuilla.

Eilen kävimme kotikäynnillä Virpin kanssa asiakkaalla, joka ei ollut monen viikon takaisen kaatumisensa jälkeen uskaltanut enää lähteä ulkoilemaan yksin, vaan oli ollut varmuudeksi vain sisätiloissa. Ihan ensimmäisenä tartuimme rouvasta ja rollaattorista kiinni ja lähdimme ulkoilemaan auringonpaisteeseen. Ihana iltapäivä. Kaikille  mieleenpainuva. <3

Asiakkaiksemme saapui hiljattain myös pari leskirouvaa, jotka opettelevat kymmenien yhteisten vuosien jälkeen elämää yksin. On outoa opetella elämään arkea itsekseen, kun sen on koko elämänsä jakanut toisen kanssa. Vaikka meidät usein palkataan esimerkiksi jakamaan lääkkeitä, auttamaan kauppa-asioinnissa tai suihkuttamisessa, sosiaalisen työn merkitys toiminnassamme korostuu yhä suuremmin ja suuremmin, kun asiakkaan kanssa tutustutaan.

Katso, kuuntele, kosketa

Meistä tulee usein nopeasti tärkeitä kontakteja asiakkaillemme. Moni saattaa odottaa käyntiämme monta päivää, jos juttukaveria ei muuten omasta arjesta enää löydy. Osalla ei ole omaisia lainkaan, jolloin voimme todella olla ainoita ihmisiä, jotka koskaan käyvät kylässä. Keskustelun tarve on monella erittäin suuri ja sen vuoksi merkittävä osa työtämme on kuunteleminen. Iloisina hetkinä, kaipauksen hetkinä, muistelujen hetkinä. Me olemme läsnä ja  kuuntelemme.  Tiedämme asioita, joita ei ole koskaan kerrottu kenellekään. Kipukohtia, syviä arpia ja kaipausta. Onnenhetkiä, ilonpilkahduksia ja kyyneleet silmiin tuovia lapsuusmuistoja.

Työssä on tärkeää myös kosketus. Se, että joku joskus hieroo jalkoja, koskettaa kämmenselkää tai halaa, voi olla hyvin merkityksellistä asiakkaalle.

Tämän kaltainen työ vaatii henkistä hyvinvointia myös työntekijältä. Se, että jaksaa ottaa vastaan asiakkaan eri tunnetilat ja olla sataprosenttisesti läsnä tunnista ja päivästä toiseen, edellyttää sitä, että vastapainoksi muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja että asioita pääsee purkamaan myös työyhteisössä.

Se laittaa usein myös pohtimaan omaa ikääntymistään ja omia läheisiään. Minne minä itse olen menossa, mihin yhteiskuntamme on menossa, millaista oma vanhuuteni tulee olemaan? Kuka minusta huolehtii, kun en itse enää jaksa? Muistanko itse huolehtia riittävästi omista ikääntyvistä läheisistäni – ja myös itsestäni?

Näihin ajatuksiin, pohdittavaksi sinullekin.

Kaunista syyskuuta!

Taija

 

 

 

 

Iloinen tiimi esittäytyy

Kaunista elokuuta!

Lämmin kesä jää taakse ja siirrytään kohti syksyn ruskaa ja hämäriä iltoja. Syksyn lapsena rakastan syksyn tunnelmaa. Vaikka moni kokeekin syksyn harmauden ja sateet raskaana ajanjaksona, asiakkaistamme löytyy monia, joille nimenomaan syksyn ruska kauniine väreineen ja leppoisine tuulineen on miellyttävä vuodenaika. Se on myös hyvinvoinnin näkökulmasta mitä mainiointa aikaa liikkua ulkona; voi sienestää, marjastaa, kerätä omenoita, lenkkeillä ilman helteiden tuomaa kuumuutta, ihastella luonnon väritystä ja haistella metsän tuoksuja. Syksy on usein myös jonkin uuden alkua, niin myös meillä. 🙂

Syksyn aloitus on tuonut meille Kotiterveydenhoito Tetriin iloisia muutoksia. Kevään ja kesän aikana uusia asiakkaita on tullut meille sillä vauhdilla, että päätimme löytää henkilökuntaamme lisävahvistusta. Olen hyvin onnellisin ja kiitollisin mielin siitä, että palvelumme on löydetty näin hyvin, ja että niille tuntuu olevan lisääntyvässä määrin tarvetta. Oma kesäni kului lähes kokonaan töissä.

Se, mistä olemme saaneet erityisesti kiitosta, on ollut kiireettömyys ja asiakkaiden hoidon yksilöllinen ja kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteutus. Jokainen meistä on yksilö. Tämän vuoksi emme lähde työskentelemään valmiilla konseptilla kenenkään kanssa, vaan kysymme, kuuntelemme, pyydämme toiveita ja kartoitamme palvelujen tarvetta. Tarvittaessa muokkaamme palveluja matkan varrella, koska elämäntilanteet voivat muuttua hetkessä. Meille on tärkeää, että asiakas omaisineen kokee, että hän tulee nähdyksi, kuulluksi, kohdatuksi ja autetuksi. Myös se on tärkeää, että asiakas saa kaiken arkeensa tarvitsemansa avun samasta paikasta.

Ihania ovat sellaiset hetket kuin esimerkiksi tällä viikolla, kun asiakkaan luona on käynyt jonkin aikaa jakamassa lääkkeitä ja auttelemassa suihkutuksissa, ja sitten asiakas kysäisee, että lähdettäisiinkö yhdessä vaikka kahvilaan tai kaupungille humpsuttelemaan joku päivä. <3 Tottakai lähdetään! 🙂

Olin hyvin iloisesti yllättynyt siitä, miten suuren määrän sain työhakemuksia, vaikka rekrytointimme osui heinäkuulle. Oli mukavaa kuulla, että yrityksemme arvot ja toiminta-ajatus oli ollut monelle se juttu, mikä oli kolahtanut. Tapasin haastattelujen merkeissä todella ansioituneita ja ihania ihmisiä, monet hyvät keskustelut jäivät mieleeni. Haluan tässäkin vielä lausua kiitokseni kaikille hakemuksen lähettäneille.

Olen alusta lähtien kokenut tärkeäksi, että kotisivuiltamme löytyy niiden ihmisten kuvat, jotka asiakkaiden kodeissa käyvät. Moni asiakas on puhelimessa kertonut, että otti minuun yhteyttä sen vuoksi, että kuvastani tai kuvastamme välittyi iloinen ja lämmin tunnelma, meitä oli helppo lähestyä. 🙂

Kuvien lisäksi ajattelin esitellä tässä ihmiset, jotka tekevät työtä asiakkaidemme parissa.

Vasemmalta oikealle Taija, Virpi, Jenni, Katja.

Taija – yrittäjä, terveydenhoitaja/sairaanhoitaja yamk, seksuaalineuvoja. Perustin tämän yrityksen vuonna 2017 sillä ajatuksella, että kaiken ikäisillä ihmisillä on oikeus saada tietoa terveydestä ja palveluja, jotka edistävät hyvinvointia ja ylläpitävät toimintakykyä. Erityisen tärkeäksi koen asiakastyössä aidon kohtaamisen ja positiivisen asenteen, jonka koen olevan vahvuuteni. Teen työtä sydämelläni. Yrittäjyys on intohimoni, joka kasvattaa minua joka päivä.

Virpi – lähihoitaja, jolla on yli 12 vuoden kokemus kotihoidosta. Virpi on työyhteisömme uusin tulokas, hän on  työskennellyt aiemmin kotihoidon lisäksi mm. vanhainkodeissa sekä kuurojen hoitokodissa ja taitaa näin ollen myös viittomakielen. Virpin valitsin mukaan tiimiimme siksi, että hänen vahvuuksiaan työssä ovat paitsi rautainen kokemus, myös erittäin iloinen ote työhön. Hänessä yhdistyvät myös taito kuunnella ja kohdata sekä keskustella.

Jenni – terveydenhoitaja/sairaanhoitaja amk. Tarinamme Jennin kanssa ulottuu vuosien taakse, jolloin toimin kuntatyössä terveydenhoitajana ja toimin hänen terveydenhoitajaopintojensa työharjoittelun ohjaajana. Totesin jo tuolloin Jennin olevan ehdottoman luotettava ja sitoutunut työntekijä, joka tekee työnsä aina huolella. Asiakkaamme ovat antaneet Jennistä paljon positiivista palautetta alusta lähtien. Terveydenhoidon koulutuksen lisäksi Jenni on hankkinut viime vuosina laajaa osaamista myös sosiaalityön puolelta, myös lastensuojelusta.

Katja – lähihoitaja/jalkahoitaja, työskentelee paitsi meidän asiakkaiden parissa, myös omassa tunnelmallisessa jalkahoitolassaan Jalkakeitaalla Riihimäellä. Katja on työntekijänä hyvin huolellinen, asiakaslähtöinen ja aina auttavainen. Katja jakaa kanssani myös yrittäjyyden ilot, surut ja loputtoman ideoinnin ihanuuden! On ollut mahtavaa, että Katjan kanssa kohtasimme ja pääsimme yhdessä kehittämään palvelujamme.

 

Kiitos Hanna Tarkiaiselle (Valokuvaamo Kuvitelmia) ihanasta kuvausiltapäivästä, jonka jälkeen olimme erittäin virkistyneitä. Hymyjä on mukava katsella. 🙂

Tämän myötä toivotan Sinulle ihanaa alkusyksyä! Muista kaivaa d-vitamiini esiin!

Taija

Yhteistyön iloa ja kesän odotusta

Iloista kesäkuun alkua! Siitä huomaa, että kalenteri on mukavan täynnä töitä, kun edellisestä blogista on taas pari kuukautta vierähtänyt. 🙂 Kiitollinen mieli!

Vappuna yritys juhlisti 1-vuotista taivaltaan, ja sen kunniaksi veimme jokaiselle asiakkaallemme kevätkukkasen ikkunalaudalle ilahduttamaan. Useimmilla asiakkailla kukkaset iloitsevat auringosta ikkunalla edelleen. Vuoden yrittäjyyden jälkeen aloittelin toisen vuoden kiitollisissa ja iloisissa tunnelmissa, onni tehdä tätä työtä tässä hetkessä näiden ihmisten parissa.

Kevään aikana erityisen ilahduttavaa on ollut hyvä ja monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kesken asiakkaiden asioita hoitaessa. Terveydenhoitajana koen moniammatillisen yhteistyön aina tosi hedelmälliseksi, voimme puolin ja toisin oppia toisiltamme uutta. Monia hyviä palavereja on istuttu eri toimijoiden kesken ja sitä kautta saatu parannettua sekä asiakkaan arkea että toisinaan myös läheisten voimavaroja. Tässä työssä yhteistyötä eri ammattialojen osaajien kanssa on koko ajan ja haluankin lausua lämpimät kiitokseni asiakkaiden kanssa saamastamme hyvästä ja lämminhenkisestä palvelusta esimerkiksi Hyvinkään kaupungin ikääntyvien palveluille, kuntoutuspalveluille, Kirjavantolpan apteekille, Lääkärikeskus Mehiläiselle sekä tietenkin ihanalle yhteistyökumppanillemme Jalkakeitaalle, jonka jalkahoitaja Katja Markkanen on hoitanut asiakkaittemme jalkoja kesäkuntoon kotikäynneillä läpi kevään.

Rinnallani on kulkenut muutama ihana yrittäjäkollega, joiden kanssa on vaihdettu ajatuksia, kehitetty toimintaa, oltu vertaistukena arjessa ja ideoitu yhteistyötä. Erityiskiitos Katja, Linda ja Iida! <3

Asiakkaiden ja omaisten kanssa on vietetty monia arvokkaita hetkiä. Olen erityisen iloinen siitä, että toimintamme sydän ja agenda, terveyden edistäminen, on ollut koko ajan toimintamme fokuksessa. Kuten eräs omainen puhelimessa minulle sanoi, ”vaikka sairaanhoitoa ei enää niin paljon tarvita, niin on edelleen todella hyvä, että käytte. Se on nimenomaan sitä terveydenhoitoa”. Juuri näin! Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin rakentaminen päivittäin on sydämen asia minulle. Mitä enemmän panostetaan terveyden edistämiseen, sitä vähemmän tulevaisuudessa tarvitaan sairaanhoitoa.

Hyvinvoinnin edistämistä olemme tehneet mm. seuraavien juttujen kautta: asiakkaiden kanssa on käyty virkistäytymässä erilaisissa paikoissa sekä liikuttu toimintakyvyn rajoissa ulkoilmassa, on pelattu muisti- ja älypelejä, tehty puutarhatöitä, luettu lehtiä ja kuunneltu musiikkia, leivottu ja laitettu ruokaa, jumpattu ja kuntouduttu. On iloittu yhdessä painonpudotusprojektien edistyessä ja kerrattu terveellistä ruokavaliota ja opeteltu poimimaan kaupasta sydän-merkittyjä tuotteita. On karkoitettu yksinäisyyttä yhdessäololla ja mukavalla touhuamisella sekä henkevillä keskusteluilla.

Toivotan sinulle oikein ihanaa, aurinkoista ja antoisaa kesäaikaa!

 

 

 

Taija

Terveydenhoitajat kohdattavissa

”Saako teidän asiakkaaksi tulla, vaikka ei olisi mitään erityistä sairaanhoidollista ongelmaa?” Useamman kerran esitetty kysymys, johon vastaan joka kerta, että parasta sairaanhoidon tarpeen ehkäisyä on hyvä terveydenhoito. Asiakkaaksemme voi aina tulla, kun oma hyvinvointi askarruttaa.

Se tarkoittaa terveyden edistämistä, terveellisten elämäntapojen vaalimista, varhaista puuttumista havaittavissa oleviin epäkohtiin, itsensä kuuntelua ja oman hyvinvoinnin asettamista tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. On aina hienoa, jos ihminen malttaa pysähtyä pohtimaan näitä asioita jo ennen kuin sairaus on puhjennut tai liikapainoa kertynyt parikymmentä kiloa.

Alkuvuodesta sain työparikseni osa-aikaisen terveydenhoitajan Jenni Ristahon. Iloitsen suuresti kollegani kanssa työskentelystä, toimintamme kehittämisestä ja asiakkaidemme hyvinvoinnin edistämisestä! Ajattelinkin tässä blogissa avata tarkemmin sitä, mitä kaikkea tekemämme terveydenhoitotyö sisältää.

Eräs asiakkaani ihmetteli viime viikolla sitä, miten hänen painonsa on pudonnut hurjaa vauhtia viimeiset pari kuukautta, kun olemme aloittaneet työskentelyn yhdessä, vaikka hän on syönyt mielestään erittäin hyvin ja paljon. Lisäksi hän ihmetteli sitä, miten olen saanut hänen kauppalaskunsa pienenemään. 🙂 Ennen hän oli tehnyt laihduttajan tyypillisen virheen: jättänyt aterioita syömättä siinä toivossa, että se nopeuttaisi prosessia.

Onnistuneen painonhallinnan ja terveellisten ruokatottumusten avainsanoja ovat monipuolisuus, säännöllisyys ja oikea ateriakoko. Kun huolehtii siitä, että lautasella on vaihtelevasti lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia ja täysjyväviljoja, ollaan jo pitkällä. Proteiinit, vitamiinit ja raudantarve on hyvä miettiä oman terveydentilan ja elämäntilanteen sekä iän kautta. Kaupassa voi metsästää sydän-merkittyjä tuotteita, jotka ovat usein vähäsuolaisia, vähärasvaisia eivätkä sisällä niin paljon piilosokeria. Kaalisoppadieetteihin ja muihin trendeihin en ole ikinä uskonut. Sen sijaan kohtuullisuuteen, maalaisjärkeen ja itsensä kuuntelemiseen, pysyvään elämäntapamuutokseen. Myös liikunnan merkitys on oleellinen. Vanhemmiten aineenvaihdunta hidastuu. Liikunta toimii myös hyvän mielen ylläpitäjänä. Päihteidenkäyttö vaikuttaa niin vyötärönympärykseen kuin mielenterveyteen.

Terveydenhoitaja on terveyden edistämiseen erikoistunut sairaanhoitaja. Minulle se on vahvasti myös ideologia. Terveydenhoitotyö on aina ennalta ehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Sairaudenkin keskellä voidaan ehkäistä lisäsairauksia ja ylläpitää ihmisen toimintakykyä ja hyvää mielialaa niissä puitteissa kuin se kullakin on mahdollista. Ihmisen omalla motivaatiolla, aloitekyvyllä ja mielialalla on suuri merkitys, joka toimii voimavarana myös silloin, kun ihminen kohtaa terveydellisiä haasteita.

Mitä me terveydenhoitajat sitten teemme?

Terveystarkastuksia, ravitsemusohjausta, liikuntaneuvontaa, painonhallinnan tukemista. Keskustelukäyntejä, arjen tukemista. Sairaalasta kotiutumisen jälkeisen sairaanhoidon ohessa suunnittelemme sitä, miten asiakas tulee pärjäämään kotona ja millainen ympäristö tukee hänen selviytymistään itsenäisesti. Mikä on paranemisprosessin kannalta olennaista? Mihin tarvitaan apua?

Kartoitamme asiakkaan voimavaroja, toimimme kuuntelijoina, rinnalla kulkijoina ja terveyden asiantuntijoina. Teemme alustavia muistitestauksia ja ohjaamme tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Usein terveydenhoito ja sairaanhoito kulkevat käsi kädessä. Otamme verikokeita ja pikanäytteitä, hoidamme haavoja, mittaamme verenpainetta, verensokereita ja teemme korvahuuhteluita. Tuemme myös päihdeongelmien kanssa kamppailevia asiakkaita raittiina pysymisessä ja toisinaan ohjaamme muiden palvelujen piiriin tarpeen mukaan.

Olen koulutukseltani myös auktorisoitu seksuaalineuvoja. Sairauden tai vamman kohdatessa ihmistä koen tärkeäksi sen, että asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus keskustella myös siitä, miten se muuttaa hänen kehonkuvaansa, vaikuttaa parisuhteeseen, omaan miehisyyteen, naiseuteen tai seksuaalisuuteen. Näiden asioiden ja ajatusten kanssa ihminen jää herkästi hyvin yksin.

Terveydenhoitajan työssä rakastan sitä, että päivät ovat vaihtelevia ja asiakaskunta monipuolista. Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien ihmisten kanssa työskentely on avartavaa ja antoisaa. Se tarjoaa myös minulle itselleni jatkuvasti mahdollisuuden oppia uutta.

 

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme!

Ihanaa huhtikuuta!

Taija

 

 

Helli jalkojasi osana hyvinvointiasi

Kevätaurinko hellii taas meitä, ihanaa! Kesää kohti mentäessä askel kevenee, kengät vaihtuvat kevyempiin versioihin ja talvikauden jälkeen moni havahtuu jalkojensa kuntoon. Haaveissa siintää jo kesänurmella ja rannalla avojaloin tepastelu ja herkullisen väriset varpaankynnet. Paljain varpain kävelyä suositellaankin koko eliniän ajan, se vahvistaa jalan aistimuksia.

Jalkaterveys on hirmu tärkeä osa-alue, johon kiinnitetään liian vähän huomiota, ja joka helposti jää muiden terveysasioiden ohessa pimentoon. Monelle läheiselle saattaa tulla karuna yllätyksenä se, miten huonossa kunnossa oman ikääntyvän vanhemman jalat ovat. Säännöllisellä jalkojen hoidolla ja varhaisella puuttumisella orastaviin ongelmiin ennaltaehkäistään paljon.

Erilaisia jalkaongelmia

Työvuosieni aikana olen törmännyt eri ikäisillä ihmisillä erityyppisiin jalkaongelmiin. Vastaan on tullut niin lattajalkojen aiheuttamia kipuja, jalkaterän virheasentoja, sisään kasvaneita kynsiä, turvotusta, punoitusta, kynsisientä, kovettumia, känsiä, syyliä ja haavaumia sekä vääränkokoisia ja -mallisia jalkineita, jotka ovat aiheuttaneet erilaisia kiputiloja tai painaumia. Jalkaongelmilla voi olla yllättävän suuri merkitys ihmisen kokonaishyvinvoinnille ja toimintakyvylle.

Ikääntymisen vaikutuksia jalkaterveyteen

Ikääntyminen vaikuttaa koko kehoon, niin myös jalkaterveyteen. Lihasmassa pienenee, ääreisverenkierto saattaa heiketä, nivelten joustavuus usein vähenee. Tasapaino muuttuu. Ikääntynyt ihminen altistuu kaatumisille herkemmin, ja sitä kautta myös murtumariski kasvaa. Huonossa kunnossa olevat jalat voivat toimia infektioporttina tulehduksille. Turvotuksen syy jaloissa tulee aina selvittää lääkärin vastaanotolla.

Yleinen virhe on leikata kynnet liian lyhyeksi ja pyöristäen, jolloin erityisesti ahtaassa kengässä kynsi alkaa herkästi kasvaa sisään aiheuttaen kipua ja tulehdusta ja saattaa pahimmillaan vaatia kirurgisen operaation. Haitallista on myös kulkea monta vuorokautta putkeen samoissa, kosteissa sukissa.

Jalkaterveys kotihoidossa

Kotihoitoa tehdessämme kylvetämme asiakkaita, pesemme ja kuivaamme jalkoja, leikkaamme ja viilaamme kynsiä, rasvaamme ihoa ja tarkistamme mahdollisia kovettumia, haavoja tai muita huolenaiheita, joita ikääntynyt henkilö ei välttämättä ole itse huomannut. Tarvittaessa ohjaamme paitsi jalkahoitajalle tai lääkärin vastaanotolle, ajoittain myös kenkäostoksille! On tärkeää, että jalassa on tukevat, lämpimät ja riittävän väljät kengät. Talviaikaan mieluusti myös nastoitetut.

Jalkojenhoitovälineet on tärkeää olla henkilökohtaiset, jotta ehkäistään esimerkiksi sienitartunnat.

Koska vietämme jalkojemme päällä suuren määrän ajastamme, jalat ansaitsevat huomiota, hellyyttä ja paneutumista! Mikäs sen ihanampaa hemmottelua kuin verenkiertoa vilkastuttava ja rentouttava jalkahieronta.

PANOSTA JALKATERVEYTEEN, SILLÄ TERVEET JALAT  

  • Ylläpitävät liikunta- ja toimintakykyä ja ehkäisevät sairauksia
  • Vaikuttavat mielialaan, kun esim. kivut vähenevät
  • Vähentävät kaatumisriskiä
  • Ehkäisevät infektioita

Yhteistyön iloa jalkaterveyden merkeissä

Olen ollut ihan superinnoissani tänä vuonna aloitettuani yhteistyön jalkahoitaja Katja Markkasen kanssa. Olen saanut asiakkaillemme mainioita jalkajumppaohjeita ja parantanut omaa jalkaterveyden osaamistani entisestään. Katseeni on kiinnittynyt entistä enemmän myös asiakkaidemme jalkaongelmien ehkäisyyn pienien tekojen kautta.

Varmista sinäkin, että omat ja ikääntyvän läheisesi jalat pysyvät hyvässä kunnossa! Mikäli kaipaat hemmottelua, ohjeita jalkojenhoitoon tai ammattilaisen arviota jalkaongelmista, voit varata ajan Katjan tunnelmalliseen jalkahoitolaan Jalkakeitaaseen Riihimäelle tai kutsua hänet kotikäynnille oman kotisi rauhaan. Kotiterveydenhoito Tetrin asiakkaat saavat hinnoista alennuksen, muistathan mainita asiakkuudesta varauksen yhteydessä.

Ihanaa & aurinkoista kevättä ja kevyitä askeleita kohti kesää!

Taija

 

 

LÄHTEET:

Liukkonen & Saarikoski (2010) Jalat ja Terveys

Terveyskirjasto.fi

Tammisalo (2016) Muista jalat: jalkaterveyden perusteet hoitotyössä

Asiantuntijana blogissa jalkahoitaja Katja Markkanen

 

Alkuvuoden iloisia, uusia tuulia

Alkuvuosi on ollut kerta kaikkiaan tapahtumarikas!

Meillä on alusta asti ollut aivan ihania, huomaavaisia ja aidosti kiitollisia asiakkaita, joiden kanssa on ollut mukavaa ja helppoa työskennellä. Alkuvuosi toi mukanaan rypäyksen uusia mukavia asiakkaita omaisineen ja edelleen olen kiitollinen ja onnellinen siitä, miten hyvin yhteistyö on lähtenyt liikkeelle. Puskaradio on alkanut soida ja tuntuu erittäin mukavalta, kun kuulee omasta työstään positiivista palautetta. Koska tätä työtä teen koko sydämelläni!

Perheyrityksemme on kasvanut ystäväyritykseksi, sillä saimme joukkoomme uusia hyvinvoinnin ja huolenpidon ammattilaisia. Toinen heistä on terveydenhoitaja AMK Jenni Ristaho. Olen innoissani siitä, että meitä on nyt kaksi terveydenhoitajaa tekemässä terveyden edistämistyötä ja turvaamassa kotisairaanhoidon palveluita myös viikonloppuisin arkipäivien lisäksi. Lisäksi iloitsen siitä, että pystymme jatkossa tarjoamaan asiakkaillemme täysin uutena palveluna mm. INR-verinäytteenoton kotona

Katja Markkanen ja Taija Tetri-Kivikangas. Kuva Hanna Tarkiainen, Kuvitelmia.

Aloitimme yhteistyön myös jalkahoitaja Katja Markkasen kanssa, minkä johdosta asiakkaamme saavat nauttia nyt myös monipuolisista jalkahoidoista oman kodin rauhassa. Katja palvelee asiakkaita sekä kotikäynneillä että myös oman jalkahoitolansa Jalkakeitaan tiloissa Riihimäellä.

Agendamme on alusta asti ollut toimia hyvinvointia edistävänä, elämäniloa lisäävänä ja asiakkaasta huolta pitävänä yrityksenä. Ihmisinä ihmisille. Kiireettömänä tukena arjessa. <3  Tervetuloa iloiseen tiimiimme, Jenni ja Katja!

Helmikuun viimeisenä päivänä sain päätökseen sosiaali- ja terveysalan jatko-opintoni eli johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittämisen ylemmät ammattikorkeakouluopinnot (YAMK), joiden parissa olen viimeiset puolitoista vuotta viettänyt yrittäjyyteni ohessa. Opintojen päättyminen on suuri helpotus, mutta polku on ollut antoisa, ja on kiehtovaa saada nyt kokeilla käytännössä johtamista ja kehittämistä oman yritystoiminnan kautta entistä vahvemmin.

Alkuvuodesta aloitin vielä osa-aikaiset työt Eläkeliiton Uudenmaan piirissä sihteerinä. Se työ on vasta aluillaan, mutta jo nyt olen kokenut sen täydentävän loistavasti omaa yritystoimintaani ja tuovan uudenlaista näkemystä järjestötoimintaan. Eläkeliitto suunnittelee ja tarjoaa monenlaista toimintaa ja virkistystä eläkeikäisille ihmisille, ja tässä omassa yritystoiminnassani näen sen päivittäin, miten suuri painoarvo sillä on ihmisen hyvinvoinnille, että elämässä on merkityksellistä sisältöä. Iloa, yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisemistä tarvitaan.

Kun avaa rohkeasti uusia ovia elämässä, vastaan tulee monia hienoja kokemuksia ja kohtaamisia. Työstään innostuneita ammattilaisia, mahtavia ihmisiä, vertaistukea antavia yrittäjiä ja uusia yhteistyökumppaneita.

Toukokuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun rekisteröin oman yritykseni. Silloin juhlitaan!

Sinä ja läheisesi olette lämpimästi tervetulleita asiakkaaksemme! Iloista alkukevättä ihan kaikille!

Taija

 

 

Inhimillinen ikävä toisen luo

 

”Mietin tänään, että jaksaisiko sitä nousta ollenkaan sängystä ylös. Sitä kun on niin yksin.”

Yleensä niin iloisen seniorin suusta kuultu kommentti hiljensi ja laittoi miettimään vielä useamman päivän sen jälkeen. Työssäni tapaan vanhoja ihmisiä, joista osalla on ikää jopa yli yhdeksänkymmentä vuotta. Ensimmäinen ajatus on minullakin usein, että onpa ihanaa, kun ihminen on saanut elää niin pitkän elämän terveenä ja edelleen jaksaa tehdä ja touhuta. Voi, kun saisin itsekin!

Vaikka näiden ihanien ikäihmisten kanssa meillä on usein hauskaa ja keksimme mukavaa tekemistä päivän piristeeksi, on pitkällä iällä myös kääntöpuolensa. On rankkaa, kun ympäriltä ikätoverit ja läheiset sairastuvat ja menehtyvät eikä yhdistysten tapaamisista löydä enää ketään oman ikäistään juttukaveria. Kuulon huonontuessa puolin ja toisin puhelinkeskustelut voivat olla haasteellisia. Jos puoliso on menehtynyt tai puolisoa ei ole ikinä ollutkaan, lapset ovat kiireisiä tai kaukana tai heitäkään ei ole, voi vanhuus olla hyvin yksinäistä ja kulminoitua muutaman seinän sisällä tapahtuviin toistuviin rutiineihin. Etenkin, jos ei yksin uskalla tai halua lähteä liikkeelle.

Työskentelin monta vuotta kunnalla terveydenhoitajana. Viimeisimmässä työpaikassani minulla oli huoneentaulu, jossa luki teksti ”Tärkeintä ei ole kuinka paljon elämässäsi on päiviä, vaan kuinka paljon päivissäsi on elämää”. Tuo lause on avautunut minulle entistä konkreettisemmin nyt kotihoitoyrittäjänä. Sain joululahjaksi toivomani Maaret Kallion kirjan Inhimillisiä kohtaamisia, ja sen myötä ajattelen yhä vahvemmin niin, että suuri merkitys on myös sillä, minkälaisia kohtaamisia elinpäiviimme mahtuu. Suosittelen lämpimästi kirjaa.

Paljon puhutaan siitä, miten ikääntyvien terveydenhoitopalveluille on yhä lisääntyvää tarvetta. Puolen vuoden yrittäjyyden pohjalta totean, että paljon tarvetta on myös sosiaalipalveluille. Usein se, että käyn jakamassa lääkkeet tai mittaamassa verenpaineet on asiakkaan terveydelle toki erittäin tärkeä asia, mutta mielen virkeyden kannalta yhtä tärkeää on usein se, että hän pääsee keskustelemaan ja saa sosiaalisen tapahtuman päiväänsä. Sen vuoksi haluan varata kotikäynneille aina riittävästi aikaa. Silloin asiakas pääsee jakamaan vanhoja lapsuusmuistoja, nauramaan hauskoille tapahtumille menneisyydestä, esittelemään perheen valokuvia vuosikymmeniltä tai kunniamerkkejä, pohtimaan yhdessä politiikkaa tai muuta maailmanmenoa. Muistelemaan aikaa, jolloin puoliso vielä eli, ja lapset olivat kotona.

Jokainen tarvitsee jonkun, jolle purkaa sydäntään myös silloin, kun on huono päivä, ja olo on yksinäinen. Jonkun, jonka kanssa lähteä ulos raittiiseen ilmaan, kauppareissulle, kahvilaan, saunavuorolle, kirjastoon. Tai jonkun, jonka kanssa ihan vaan istua kotona sohvalla ajatuksia jakamassa. Jonkun, jolle voi purkaa joskus myös vuosien kaipauksen, ikävän, yksinäisyyden, surun ja väsymyksen. Aidosti, kiireettömästi, inhimillisesti, siinä hetkessä.

Sitten taas jaksaa touhuta.

Myös toisen ihmisen kosketuksen kaipuu voi olla suuri, ja se tulisi myös kotihoidossa huomioida mahdollisuuksien mukaan. Aiheesta olen kirjoittanut aiemmin viime syksynä blogiini Kosketuksen merkityksestä.

Oikein hyvää alkanutta vuotta Sinulle ja läheisillesi. Ollaan läsnä toisillemme! 

Taija

”Sen näkee, kun sydämellään tekee”

Asiakkailta saatu palaute sai hymyn huulilleni ja kyyneleet silmäkulmiini, kun joulukuun alussa keräsimme kaikilta asiakkailtamme vapaamuotoista palautetta siitä, miten tyytyväisiä he ovat olleet saamiinsa palveluihin. Myös omaiset saivat antaa palautetta. Voidaksemme kehittää palveluja yhä asiakaslähtöisimmiksi ja joustaviksi, on tärkeää kuunnella asiakkaiden ääntä säännöllisesti.

Arvot palvelujen keskiössä

Kun perustin oman yrityksen, pohdin yritykseni arvoja. Mitä haluamme yrityksenä viestittää? Mihin panostamme? Mitkä arvot työtämme ohjaavat? Miten voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman kokonaisvaltaisesti? Kirjasimme keskeisiksi arvoiksemme muun muassa kiireettömyyden, elämänilon, inhimillisyyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Pidimme tärkeänä myös sitä, että asiakkaan luona käyvä työntekijä olisi aina sama, tuttu ja turvallinen henkilö, joka avustaisi ihan kaikissa arjen askareissa terveydenhuollosta kotipalveluun ja olisi lisäksi seurana, juttukaverina ja mielen virkistäjänä.

Koemme sen olevan sekä asiakkaan että työntekijän etu, kun työntekijä pysyy samana. Se mahdollistaa luottamuksellisen ja pitkäaikaisen asiakassuhteen muodostumisen ja helpottaa myös asiointia omaisten kanssa. Asiakkaalle on helpottavaa, kun sama ihminen käy auttamassa, tuntee paitsi ihmisen, myös kodin ja tietää, missä tavarat ovat ja mitkä rutiinit siellä ovat tärkeitä. Ja toisaalta osaa myös herkästi havainnoida sitä, jos kaikki ei vaikuta olevan hyvin.

Asiakaspalautteita lukiessani koin, että olemme onnistuneet tuottamaan arvojemme mukaista palvelua ja siitä olen todella iloinen, onnellinen ja kiitollinen. 

Asiakkaiden sanoin

Asiakkaamme nostivat esiin erilaisia asioita, jotka olivat kokeneet ilahduttavina. Näitä olivat erityisesti joustavuus, kiireettömyys, läsnäolo sekä ilo. Kokosin muutamia suoria sitaatteja asiakkaidemme antamista palautteista:

”Ystävällisyys, kiireettömyys, keskustelu. Sama henkilö. Se on tärkeintä!”

”Se että on aikaa. Se on mukavaa. Ehtii juoda kahvia ja jutella. Ja kysyä jos on mielessä jotain huolta.”

”Sinä olet sellainen päivän piristys ja paiste. Tuot iloa ja autat kaikessa.”

”… ja siis hienoa, että olet saanut hänet (=isän) liikkeelle. Aiemmin hän lähinnä istui ja katseli ikkunasta ulos. Huomaan eron siinä, että hän on alkanut jutella enemmän ja olla vireämmällä mielellä. Kiitos.”

”Huojentaa tietää, että joku käy häntä katsomassa ja huolehtii lääkkeet.”

”Sä teet kyllä aina niin hyvää työtä. On se vaan mukavaa kun joku käy mua täällä vähän jelppaamassa.”

”Ennakkoluuloton ja iloinen suhtautusmistapa meihin ihmisinä, vaikka kuulumme vähemmistöön. Kiitos sinulle!”

Yksi ihanimmista palautteista tuli syksyisenä iltana kasvotusten asiakkaalta suoraan, kun olin pois lähdössä:

”Sen näkee, kun sydämellään tekee!”

 

Vuoden 2017 muistoja

Tässä työssä on se ihanuus, että koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Marras-joulukuussa asiakaskuntamme on kasvanut mukavasti ja olemme päässeet mukaan asiakkaidemme jouluvalmisteluihin. On ollut kiehtovaa havainnoida sitä, miten erilaiset perinteet jokaiseen kotiin kuuluvat. Tutut maut, tuoksut ja sisusteet vuosikymmenten takaa kaivellaan hiljalleen taas esille. On ollut myös avartavaa huomata, että joissain kodeissa joulua ei vietetä.

Mietin, mitä kaikkea olemmekaan asiakkaiden kanssa vuonna 2017 tehneet ja listasin tähän jotain niistä:

  • Olen jakanut lääkkeitä dosettiin, poistanut tikkejä ja hoitanut haavaa
  • Olen koonnut huonekaluja, vaihtanut verhoja ja tehnyt ruokaa
  • Olen ollut seurana ulkoilemassa ja kahvilassa, kertaalleen mukana on ollut myös koirani Vilma
  • Olen käynyt kaupassa ja apteekissa asiakkaan puolesta
  • Olen mitannut verensokereita ja verenpainetta
  • Olen leiponut asiakkaan kanssa pullaa
  • Olen ripustellut joulukoristeita asiakkaan ikkunaan
  • Olen istuskellut glökimukin ja teekupin äärellä jutellen mukavia
  • Olen auttanut asiakkaita laboratorioon sekä lääkärikäynneille
  • Olen auttanut siivouksessa, tiskauksessa, kahtena lumisena päivänä auttanut lumitöissäkin
  • Olen auttanut peseytymisessä ja vaatehuollossa
  • Olen tutkinut lentokarttoja ja keskustellut maailmanhistoriasta
  • Olen rullannut papiljotteja asiakkaan hiuksiin ja lakannut kynsiä
  • Olen selvitellyt kotitalousvähennyksiä, verotuksia ja puhelinliittymäasioita asiakkaan kanssa
  • Olen käynyt monia syvällisiä, ihania, mieleenpainuvia keskusteluja mitä erikoisimmista aiheista
  • Olen pitänyt kädestä kiinni ja ollut läsnä, kunnellut lapsuusmuistoja ja tulevaisuuden haaveita

Toivotan Sinulle oikein ihanaa joulun odotusta ja onnellista alkavaa vuotta 2018! Tuokoon se meille kaikille uusia, ihania asioita, iloa ja mieleenpainuvia hetkiä. 

Jos joululahja läheisellesi on vielä hankkimatta, kurkista lahjakorttimme tästä.

 Taija

 

Turvallisuutta ikääntyvän arkeen

Tiesitkö, että Suomessa tapahtuu noin 800 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa vuosittain?

Kartoituskäyntejä tehdessä asiakkailla on tärkeää havainnoida asunnon turvallisuutta. Se on aivan yhtä tärkeä elementti kuin asiakkaan sairauksien, elintapojen ja läheisverkostojen läpikäynti. Kotikäynneillä olen saanut huomata, että ihmiset asuvat hyvin erilaissa asuinolosuhteissa ja ympäristöissä. On aivan eri asia lähteä kartoittamaan ihmisen avun tarvetta kerrostalokolmiossa keskustan hissitalossa kuin 40-luvun omakotitalossa 20km lähimmästä keskuksesta ja palveluista.

Ihminen itse tarkastelee omaa elinympäristöään usein hieman eri näkövinkkelistä kuin satunnaisella käynnillä oleva ulkopuolinen ammattilainen. Asuntoon astuessani huomaan, jos matonreunat ovat rullalla, lattialla lojuu vaarallisia johtoja tai muita sinne kuulumattomia tavaroita. Kiinnitän huomiota siihen, että keittiössä sammutuspeite on helposti saatavilla hellan läheisyydessä ja palovaroittimet on paikoillaan ja toiminnassa. Myös se, miten helposti asunnosta päästään ulos tai sinne päästään sisään, ovat olennaisia asioita, etenkin, jos liikutaan apuvälinein. Ikääntyneillä erityisesti pesutilat ovat toisinaan hyvin haasteellisia suhteessa omaan toimintakykyyn, ja kynnys avun pyytämiselle pesutilanteissa on usein korkealla.

Koska ikäihminen itse ei enää välttämättä kykene havainnoimaan asuntonsa vaaranpaikkoja tai teettämään asunnossa korjaustoimenpiteitä, läheiset ja omaiset nousevat tärkeään asemaan tässä kohtaa. Yhteistuumin on hyvä miettiä, miten ikäihmisen arjen saa pidettyä mahdollisimman turvallisena. Pienilläkin asunnon muutoksilla voidaan ehkäistä tapaturmia; esimerkiksi kynnysten poistamisella tai muokkaamalla niitä pienemmiksi voidaan ehkäistä kompastumisia. Löytyykö läheisesi keittiöstä liesivahti? Liesivahdin asentamisella voidaan ehkäistä tulipalon syttymistä, jos levy unohtuukin päälle. Tämä on erityisen tärkeää muistisairailla henkilöillä.

Riittävän valaistuksen ja valokatkaisijoiden määrällä voidaan turvata se, ettei ikäihminen joudu liikkumaan hämärässä, jossa vaaranpaikkoja on entistä vaikeampi havaita. Osa vanhuksen kodin turvallisuutta ovat asianmukaiset apuvälineet: tukikahvat, kaiteet, suihkutuolit ja liukuesteet. Onko kylpyhuoneen lattia märkänä liukas? Kaatumisen varalta ikääntyneellä on hyvä olla turvapuhelin, jolla hälyttää apua. Hyvä on pohtia myös turvallisuutta eri vuodenaikoina. Joutuuko läheisesi ajelemaan pitkiä automatkoja liukkailla teillä talvella tai kantamaan yksin suuria ruokakasseja kaupasta kotiin? Kerryttääkö syksyn vesisade lammikkoja liukkaiden puulaattojen päälle omakotitalon pihalla? Jäätyvätkö portaat? Kuka hiekoittaa pihan?

Näin terveydenhoitajan näkövinkkelistä katsottuna merkittävä osa arjen turvallisuutta ovat ehdottomasti myös elintavat ja terveyteen liittyvät asiat. Hoitosuunnitelmaa tehdessä kartoitetaan esimerkiksi aistien toiminta; sillä on suuri merkitys, että ihmisellä on asianmukaiset silmälasit tai tarvittaessa kuulokoje. Säännöllinen lääkelistan päivittäminen lääkärin vastaanotolla on yhtä tärkeää kuin riittävä, terveellinen ja monipuolinen syöminenkin. Lääkkeet tulee ottaa oikeina annoksina ja oikeaan aikaan. Riittävä yöuni on tärkeää. Myös päihteidenkäytöllä voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Iäkkäälle pienikin alkoholin määrä voi lisätä altiutta tapaturmille. Alkoholin käytöstä kannattaa siis reilusti kysyä myös ikäihmiseltä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista, joista kaikki ovat merkityksellisiä.

Ikäihmisen toimintakykyä tulisi pitää yllä mahdollisimman pitkään. Hyvillä apuvälineillä ja ympäristön olosuhteilla on suuri merkitys ikääntyneen liikkumisen ja ulkoilun mahdollistamisessa. Nastat kengänpohjissa ja riittävä hiekoitus pihalla turvaavat ulkoiluhetkiä siinä missä riittävän avoimet kulkureitit ja heijastimetkin. Joskus pelkkä kaatumisenpelko voi estää ikäihmistä uskaltautumasta ulos liikkumaan. Silloin on hyvä ajatus hankkia arkipäiviin seuraa, virikkeitä ja turvaa, jotta elämä ei kutistu neljän seinän sisälle. Arjessa pienikin liikunta ylläpitää toimintakykyä, mutta myös virkeää mieltä ja hyvää oloa.

 

Hyvää tietoa tapaturmien ehkäisemisestä ikääntyneillä – ja toki myös muilla ihmisillä – löydät osoitteesta www.kotitapaturma.fi tai Turvallisia vuosia -esitteestä, jota ovat olleet suunnittelemassa mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muista tallentaa niin ikäihmisen kuin lapsenkin puhelimeen myös yleinen hätänumero 112.

Turvallista marraskuuta! 

Taija