Yhteistyön iloa ja kesän odotusta

Iloista kesäkuun alkua! Siitä huomaa, että kalenteri on mukavan täynnä töitä, kun edellisestä blogista on taas pari kuukautta vierähtänyt. 🙂 Kiitollinen mieli!

Vappuna yritys juhlisti 1-vuotista taivaltaan, ja sen kunniaksi veimme jokaiselle asiakkaallemme kevätkukkasen ikkunalaudalle ilahduttamaan. Useimmilla asiakkailla kukkaset iloitsevat auringosta ikkunalla edelleen. Vuoden yrittäjyyden jälkeen aloittelin toisen vuoden kiitollisissa ja iloisissa tunnelmissa, onni tehdä tätä työtä tässä hetkessä näiden ihmisten parissa.

Kevään aikana erityisen ilahduttavaa on ollut hyvä ja monipuolinen yhteistyö eri toimijoiden kesken asiakkaiden asioita hoitaessa. Terveydenhoitajana koen moniammatillisen yhteistyön aina tosi hedelmälliseksi, voimme puolin ja toisin oppia toisiltamme uutta. Monia hyviä palavereja on istuttu eri toimijoiden kesken ja sitä kautta saatu parannettua sekä asiakkaan arkea että toisinaan myös läheisten voimavaroja. Tässä työssä yhteistyötä eri ammattialojen osaajien kanssa on koko ajan ja haluankin lausua lämpimät kiitokseni asiakkaiden kanssa saamastamme hyvästä ja lämminhenkisestä palvelusta esimerkiksi Hyvinkään kaupungin ikääntyvien palveluille, kuntoutuspalveluille, Kirjavantolpan apteekille, Lääkärikeskus Mehiläiselle sekä tietenkin ihanalle yhteistyökumppanillemme Jalkakeitaalle, jonka jalkahoitaja Katja Markkanen on hoitanut asiakkaittemme jalkoja kesäkuntoon kotikäynneillä läpi kevään.

Rinnallani on kulkenut muutama ihana yrittäjäkollega, joiden kanssa on vaihdettu ajatuksia, kehitetty toimintaa, oltu vertaistukena arjessa ja ideoitu yhteistyötä. Erityiskiitos Katja, Linda ja Iida! <3

Asiakkaiden ja omaisten kanssa on vietetty monia arvokkaita hetkiä. Olen erityisen iloinen siitä, että toimintamme sydän ja agenda, terveyden edistäminen, on ollut koko ajan toimintamme fokuksessa. Kuten eräs omainen puhelimessa minulle sanoi, ”vaikka sairaanhoitoa ei enää niin paljon tarvita, niin on edelleen todella hyvä, että käytte. Se on nimenomaan sitä terveydenhoitoa”. Juuri näin! Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin rakentaminen päivittäin on sydämen asia minulle. Mitä enemmän panostetaan terveyden edistämiseen, sitä vähemmän tulevaisuudessa tarvitaan sairaanhoitoa.

Hyvinvoinnin edistämistä olemme tehneet mm. seuraavien juttujen kautta: asiakkaiden kanssa on käyty virkistäytymässä erilaisissa paikoissa sekä liikuttu toimintakyvyn rajoissa ulkoilmassa, on pelattu muisti- ja älypelejä, tehty puutarhatöitä, luettu lehtiä ja kuunneltu musiikkia, leivottu ja laitettu ruokaa, jumpattu ja kuntouduttu. On iloittu yhdessä painonpudotusprojektien edistyessä ja kerrattu terveellistä ruokavaliota ja opeteltu poimimaan kaupasta sydän-merkittyjä tuotteita. On karkoitettu yksinäisyyttä yhdessäololla ja mukavalla touhuamisella sekä henkevillä keskusteluilla.

Toivotan sinulle oikein ihanaa, aurinkoista ja antoisaa kesäaikaa!

 

 

 

Taija

Terveydenhoitajat kohdattavissa

”Saako teidän asiakkaaksi tulla, vaikka ei olisi mitään erityistä sairaanhoidollista ongelmaa?” Useamman kerran esitetty kysymys, johon vastaan joka kerta, että parasta sairaanhoidon tarpeen ehkäisyä on hyvä terveydenhoito. Asiakkaaksemme voi aina tulla, kun oma hyvinvointi askarruttaa.

Se tarkoittaa terveyden edistämistä, terveellisten elämäntapojen vaalimista, varhaista puuttumista havaittavissa oleviin epäkohtiin, itsensä kuuntelua ja oman hyvinvoinnin asettamista tärkeysjärjestyksen kärkipäähän. On aina hienoa, jos ihminen malttaa pysähtyä pohtimaan näitä asioita jo ennen kuin sairaus on puhjennut tai liikapainoa kertynyt parikymmentä kiloa.

Alkuvuodesta sain työparikseni osa-aikaisen terveydenhoitajan Jenni Ristahon. Iloitsen suuresti kollegani kanssa työskentelystä, toimintamme kehittämisestä ja asiakkaidemme hyvinvoinnin edistämisestä! Ajattelinkin tässä blogissa avata tarkemmin sitä, mitä kaikkea tekemämme terveydenhoitotyö sisältää.

Eräs asiakkaani ihmetteli viime viikolla sitä, miten hänen painonsa on pudonnut hurjaa vauhtia viimeiset pari kuukautta, kun olemme aloittaneet työskentelyn yhdessä, vaikka hän on syönyt mielestään erittäin hyvin ja paljon. Lisäksi hän ihmetteli sitä, miten olen saanut hänen kauppalaskunsa pienenemään. 🙂 Ennen hän oli tehnyt laihduttajan tyypillisen virheen: jättänyt aterioita syömättä siinä toivossa, että se nopeuttaisi prosessia.

Onnistuneen painonhallinnan ja terveellisten ruokatottumusten avainsanoja ovat monipuolisuus, säännöllisyys ja oikea ateriakoko. Kun huolehtii siitä, että lautasella on vaihtelevasti lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia ja täysjyväviljoja, ollaan jo pitkällä. Proteiinit, vitamiinit ja raudantarve on hyvä miettiä oman terveydentilan ja elämäntilanteen sekä iän kautta. Kaupassa voi metsästää sydän-merkittyjä tuotteita, jotka ovat usein vähäsuolaisia, vähärasvaisia eivätkä sisällä niin paljon piilosokeria. Kaalisoppadieetteihin ja muihin trendeihin en ole ikinä uskonut. Sen sijaan kohtuullisuuteen, maalaisjärkeen ja itsensä kuuntelemiseen, pysyvään elämäntapamuutokseen. Myös liikunnan merkitys on oleellinen. Vanhemmiten aineenvaihdunta hidastuu. Liikunta toimii myös hyvän mielen ylläpitäjänä. Päihteidenkäyttö vaikuttaa niin vyötärönympärykseen kuin mielenterveyteen.

Terveydenhoitaja on terveyden edistämiseen erikoistunut sairaanhoitaja. Minulle se on vahvasti myös ideologia. Terveydenhoitotyö on aina ennalta ehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Sairaudenkin keskellä voidaan ehkäistä lisäsairauksia ja ylläpitää ihmisen toimintakykyä ja hyvää mielialaa niissä puitteissa kuin se kullakin on mahdollista. Ihmisen omalla motivaatiolla, aloitekyvyllä ja mielialalla on suuri merkitys, joka toimii voimavarana myös silloin, kun ihminen kohtaa terveydellisiä haasteita.

Mitä me terveydenhoitajat sitten teemme?

Terveystarkastuksia, ravitsemusohjausta, liikuntaneuvontaa, painonhallinnan tukemista. Keskustelukäyntejä, arjen tukemista. Sairaalasta kotiutumisen jälkeisen sairaanhoidon ohessa suunnittelemme sitä, miten asiakas tulee pärjäämään kotona ja millainen ympäristö tukee hänen selviytymistään itsenäisesti. Mikä on paranemisprosessin kannalta olennaista? Mihin tarvitaan apua?

Kartoitamme asiakkaan voimavaroja, toimimme kuuntelijoina, rinnalla kulkijoina ja terveyden asiantuntijoina. Teemme alustavia muistitestauksia ja ohjaamme tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Usein terveydenhoito ja sairaanhoito kulkevat käsi kädessä. Otamme verikokeita ja pikanäytteitä, hoidamme haavoja, mittaamme verenpainetta, verensokereita ja teemme korvahuuhteluita. Tuemme myös päihdeongelmien kanssa kamppailevia asiakkaita raittiina pysymisessä ja toisinaan ohjaamme muiden palvelujen piiriin tarpeen mukaan.

Olen koulutukseltani myös auktorisoitu seksuaalineuvoja. Sairauden tai vamman kohdatessa ihmistä koen tärkeäksi sen, että asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus keskustella myös siitä, miten se muuttaa hänen kehonkuvaansa, vaikuttaa parisuhteeseen, omaan miehisyyteen, naiseuteen tai seksuaalisuuteen. Näiden asioiden ja ajatusten kanssa ihminen jää herkästi hyvin yksin.

Terveydenhoitajan työssä rakastan sitä, että päivät ovat vaihtelevia ja asiakaskunta monipuolista. Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien ihmisten kanssa työskentely on avartavaa ja antoisaa. Se tarjoaa myös minulle itselleni jatkuvasti mahdollisuuden oppia uutta.

 

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme!

Ihanaa huhtikuuta!

Taija

 

 

Helli jalkojasi osana hyvinvointiasi

Kevätaurinko hellii taas meitä, ihanaa! Kesää kohti mentäessä askel kevenee, kengät vaihtuvat kevyempiin versioihin ja talvikauden jälkeen moni havahtuu jalkojensa kuntoon. Haaveissa siintää jo kesänurmella ja rannalla avojaloin tepastelu ja herkullisen väriset varpaankynnet. Paljain varpain kävelyä suositellaankin koko eliniän ajan, se vahvistaa jalan aistimuksia.

Jalkaterveys on hirmu tärkeä osa-alue, johon kiinnitetään liian vähän huomiota, ja joka helposti jää muiden terveysasioiden ohessa pimentoon. Monelle läheiselle saattaa tulla karuna yllätyksenä se, miten huonossa kunnossa oman ikääntyvän vanhemman jalat ovat. Säännöllisellä jalkojen hoidolla ja varhaisella puuttumisella orastaviin ongelmiin ennaltaehkäistään paljon.

Erilaisia jalkaongelmia

Työvuosieni aikana olen törmännyt eri ikäisillä ihmisillä erityyppisiin jalkaongelmiin. Vastaan on tullut niin lattajalkojen aiheuttamia kipuja, jalkaterän virheasentoja, sisään kasvaneita kynsiä, turvotusta, punoitusta, kynsisientä, kovettumia, känsiä, syyliä ja haavaumia sekä vääränkokoisia ja -mallisia jalkineita, jotka ovat aiheuttaneet erilaisia kiputiloja tai painaumia. Jalkaongelmilla voi olla yllättävän suuri merkitys ihmisen kokonaishyvinvoinnille ja toimintakyvylle.

Ikääntymisen vaikutuksia jalkaterveyteen

Ikääntyminen vaikuttaa koko kehoon, niin myös jalkaterveyteen. Lihasmassa pienenee, ääreisverenkierto saattaa heiketä, nivelten joustavuus usein vähenee. Tasapaino muuttuu. Ikääntynyt ihminen altistuu kaatumisille herkemmin, ja sitä kautta myös murtumariski kasvaa. Huonossa kunnossa olevat jalat voivat toimia infektioporttina tulehduksille. Turvotuksen syy jaloissa tulee aina selvittää lääkärin vastaanotolla.

Yleinen virhe on leikata kynnet liian lyhyeksi ja pyöristäen, jolloin erityisesti ahtaassa kengässä kynsi alkaa herkästi kasvaa sisään aiheuttaen kipua ja tulehdusta ja saattaa pahimmillaan vaatia kirurgisen operaation. Haitallista on myös kulkea monta vuorokautta putkeen samoissa, kosteissa sukissa.

Jalkaterveys kotihoidossa

Kotihoitoa tehdessämme kylvetämme asiakkaita, pesemme ja kuivaamme jalkoja, leikkaamme ja viilaamme kynsiä, rasvaamme ihoa ja tarkistamme mahdollisia kovettumia, haavoja tai muita huolenaiheita, joita ikääntynyt henkilö ei välttämättä ole itse huomannut. Tarvittaessa ohjaamme paitsi jalkahoitajalle tai lääkärin vastaanotolle, ajoittain myös kenkäostoksille! On tärkeää, että jalassa on tukevat, lämpimät ja riittävän väljät kengät. Talviaikaan mieluusti myös nastoitetut.

Jalkojenhoitovälineet on tärkeää olla henkilökohtaiset, jotta ehkäistään esimerkiksi sienitartunnat.

Koska vietämme jalkojemme päällä suuren määrän ajastamme, jalat ansaitsevat huomiota, hellyyttä ja paneutumista! Mikäs sen ihanampaa hemmottelua kuin verenkiertoa vilkastuttava ja rentouttava jalkahieronta.

PANOSTA JALKATERVEYTEEN, SILLÄ TERVEET JALAT  

  • Ylläpitävät liikunta- ja toimintakykyä ja ehkäisevät sairauksia
  • Vaikuttavat mielialaan, kun esim. kivut vähenevät
  • Vähentävät kaatumisriskiä
  • Ehkäisevät infektioita

Yhteistyön iloa jalkaterveyden merkeissä

Olen ollut ihan superinnoissani tänä vuonna aloitettuani yhteistyön jalkahoitaja Katja Markkasen kanssa. Olen saanut asiakkaillemme mainioita jalkajumppaohjeita ja parantanut omaa jalkaterveyden osaamistani entisestään. Katseeni on kiinnittynyt entistä enemmän myös asiakkaidemme jalkaongelmien ehkäisyyn pienien tekojen kautta.

Varmista sinäkin, että omat ja ikääntyvän läheisesi jalat pysyvät hyvässä kunnossa! Mikäli kaipaat hemmottelua, ohjeita jalkojenhoitoon tai ammattilaisen arviota jalkaongelmista, voit varata ajan Katjan tunnelmalliseen jalkahoitolaan Jalkakeitaaseen Riihimäelle tai kutsua hänet kotikäynnille oman kotisi rauhaan. Kotiterveydenhoito Tetrin asiakkaat saavat hinnoista alennuksen, muistathan mainita asiakkuudesta varauksen yhteydessä.

Ihanaa & aurinkoista kevättä ja kevyitä askeleita kohti kesää!

Taija

 

 

LÄHTEET:

Liukkonen & Saarikoski (2010) Jalat ja Terveys

Terveyskirjasto.fi

Tammisalo (2016) Muista jalat: jalkaterveyden perusteet hoitotyössä

Asiantuntijana blogissa jalkahoitaja Katja Markkanen

 

Alkuvuoden iloisia, uusia tuulia

Alkuvuosi on ollut kerta kaikkiaan tapahtumarikas!

Meillä on alusta asti ollut aivan ihania, huomaavaisia ja aidosti kiitollisia asiakkaita, joiden kanssa on ollut mukavaa ja helppoa työskennellä. Alkuvuosi toi mukanaan rypäyksen uusia mukavia asiakkaita omaisineen ja edelleen olen kiitollinen ja onnellinen siitä, miten hyvin yhteistyö on lähtenyt liikkeelle. Puskaradio on alkanut soida ja tuntuu erittäin mukavalta, kun kuulee omasta työstään positiivista palautetta. Koska tätä työtä teen koko sydämelläni!

Perheyrityksemme on kasvanut ystäväyritykseksi, sillä saimme joukkoomme uusia hyvinvoinnin ja huolenpidon ammattilaisia. Toinen heistä on terveydenhoitaja AMK Jenni Ristaho. Olen innoissani siitä, että meitä on nyt kaksi terveydenhoitajaa tekemässä terveyden edistämistyötä ja turvaamassa kotisairaanhoidon palveluita myös viikonloppuisin arkipäivien lisäksi. Lisäksi iloitsen siitä, että pystymme jatkossa tarjoamaan asiakkaillemme täysin uutena palveluna mm. INR-verinäytteenoton kotona

Katja Markkanen ja Taija Tetri-Kivikangas. Kuva Hanna Tarkiainen, Kuvitelmia.

Aloitimme yhteistyön myös jalkahoitaja Katja Markkasen kanssa, minkä johdosta asiakkaamme saavat nauttia nyt myös monipuolisista jalkahoidoista oman kodin rauhassa. Katja palvelee asiakkaita sekä kotikäynneillä että myös oman jalkahoitolansa Jalkakeitaan tiloissa Riihimäellä.

Agendamme on alusta asti ollut toimia hyvinvointia edistävänä, elämäniloa lisäävänä ja asiakkaasta huolta pitävänä yrityksenä. Ihmisinä ihmisille. Kiireettömänä tukena arjessa. <3  Tervetuloa iloiseen tiimiimme, Jenni ja Katja!

Helmikuun viimeisenä päivänä sain päätökseen sosiaali- ja terveysalan jatko-opintoni eli johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittämisen ylemmät ammattikorkeakouluopinnot (YAMK), joiden parissa olen viimeiset puolitoista vuotta viettänyt yrittäjyyteni ohessa. Opintojen päättyminen on suuri helpotus, mutta polku on ollut antoisa, ja on kiehtovaa saada nyt kokeilla käytännössä johtamista ja kehittämistä oman yritystoiminnan kautta entistä vahvemmin.

Alkuvuodesta aloitin vielä osa-aikaiset työt Eläkeliiton Uudenmaan piirissä sihteerinä. Se työ on vasta aluillaan, mutta jo nyt olen kokenut sen täydentävän loistavasti omaa yritystoimintaani ja tuovan uudenlaista näkemystä järjestötoimintaan. Eläkeliitto suunnittelee ja tarjoaa monenlaista toimintaa ja virkistystä eläkeikäisille ihmisille, ja tässä omassa yritystoiminnassani näen sen päivittäin, miten suuri painoarvo sillä on ihmisen hyvinvoinnille, että elämässä on merkityksellistä sisältöä. Iloa, yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisemistä tarvitaan.

Kun avaa rohkeasti uusia ovia elämässä, vastaan tulee monia hienoja kokemuksia ja kohtaamisia. Työstään innostuneita ammattilaisia, mahtavia ihmisiä, vertaistukea antavia yrittäjiä ja uusia yhteistyökumppaneita.

Toukokuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun rekisteröin oman yritykseni. Silloin juhlitaan!

Sinä ja läheisesi olette lämpimästi tervetulleita asiakkaaksemme! Iloista alkukevättä ihan kaikille!

Taija

 

 

Inhimillinen ikävä toisen luo

 

”Mietin tänään, että jaksaisiko sitä nousta ollenkaan sängystä ylös. Sitä kun on niin yksin.”

Yleensä niin iloisen seniorin suusta kuultu kommentti hiljensi ja laittoi miettimään vielä useamman päivän sen jälkeen. Työssäni tapaan vanhoja ihmisiä, joista osalla on ikää jopa yli yhdeksänkymmentä vuotta. Ensimmäinen ajatus on minullakin usein, että onpa ihanaa, kun ihminen on saanut elää niin pitkän elämän terveenä ja edelleen jaksaa tehdä ja touhuta. Voi, kun saisin itsekin!

Vaikka näiden ihanien ikäihmisten kanssa meillä on usein hauskaa ja keksimme mukavaa tekemistä päivän piristeeksi, on pitkällä iällä myös kääntöpuolensa. On rankkaa, kun ympäriltä ikätoverit ja läheiset sairastuvat ja menehtyvät eikä yhdistysten tapaamisista löydä enää ketään oman ikäistään juttukaveria. Kuulon huonontuessa puolin ja toisin puhelinkeskustelut voivat olla haasteellisia. Jos puoliso on menehtynyt tai puolisoa ei ole ikinä ollutkaan, lapset ovat kiireisiä tai kaukana tai heitäkään ei ole, voi vanhuus olla hyvin yksinäistä ja kulminoitua muutaman seinän sisällä tapahtuviin toistuviin rutiineihin. Etenkin, jos ei yksin uskalla tai halua lähteä liikkeelle.

Työskentelin monta vuotta kunnalla terveydenhoitajana. Viimeisimmässä työpaikassani minulla oli huoneentaulu, jossa luki teksti ”Tärkeintä ei ole kuinka paljon elämässäsi on päiviä, vaan kuinka paljon päivissäsi on elämää”. Tuo lause on avautunut minulle entistä konkreettisemmin nyt kotihoitoyrittäjänä. Sain joululahjaksi toivomani Maaret Kallion kirjan Inhimillisiä kohtaamisia, ja sen myötä ajattelen yhä vahvemmin niin, että suuri merkitys on myös sillä, minkälaisia kohtaamisia elinpäiviimme mahtuu. Suosittelen lämpimästi kirjaa.

Paljon puhutaan siitä, miten ikääntyvien terveydenhoitopalveluille on yhä lisääntyvää tarvetta. Puolen vuoden yrittäjyyden pohjalta totean, että paljon tarvetta on myös sosiaalipalveluille. Usein se, että käyn jakamassa lääkkeet tai mittaamassa verenpaineet on asiakkaan terveydelle toki erittäin tärkeä asia, mutta mielen virkeyden kannalta yhtä tärkeää on usein se, että hän pääsee keskustelemaan ja saa sosiaalisen tapahtuman päiväänsä. Sen vuoksi haluan varata kotikäynneille aina riittävästi aikaa. Silloin asiakas pääsee jakamaan vanhoja lapsuusmuistoja, nauramaan hauskoille tapahtumille menneisyydestä, esittelemään perheen valokuvia vuosikymmeniltä tai kunniamerkkejä, pohtimaan yhdessä politiikkaa tai muuta maailmanmenoa. Muistelemaan aikaa, jolloin puoliso vielä eli, ja lapset olivat kotona.

Jokainen tarvitsee jonkun, jolle purkaa sydäntään myös silloin, kun on huono päivä, ja olo on yksinäinen. Jonkun, jonka kanssa lähteä ulos raittiiseen ilmaan, kauppareissulle, kahvilaan, saunavuorolle, kirjastoon. Tai jonkun, jonka kanssa ihan vaan istua kotona sohvalla ajatuksia jakamassa. Jonkun, jolle voi purkaa joskus myös vuosien kaipauksen, ikävän, yksinäisyyden, surun ja väsymyksen. Aidosti, kiireettömästi, inhimillisesti, siinä hetkessä.

Sitten taas jaksaa touhuta.

Myös toisen ihmisen kosketuksen kaipuu voi olla suuri, ja se tulisi myös kotihoidossa huomioida mahdollisuuksien mukaan. Aiheesta olen kirjoittanut aiemmin viime syksynä blogiini Kosketuksen merkityksestä.

Oikein hyvää alkanutta vuotta Sinulle ja läheisillesi. Ollaan läsnä toisillemme! 

Taija

”Sen näkee, kun sydämellään tekee”

Asiakkailta saatu palaute sai hymyn huulilleni ja kyyneleet silmäkulmiini, kun joulukuun alussa keräsimme kaikilta asiakkailtamme vapaamuotoista palautetta siitä, miten tyytyväisiä he ovat olleet saamiinsa palveluihin. Myös omaiset saivat antaa palautetta. Voidaksemme kehittää palveluja yhä asiakaslähtöisimmiksi ja joustaviksi, on tärkeää kuunnella asiakkaiden ääntä säännöllisesti.

Arvot palvelujen keskiössä

Kun perustin oman yrityksen, pohdin yritykseni arvoja. Mitä haluamme yrityksenä viestittää? Mihin panostamme? Mitkä arvot työtämme ohjaavat? Miten voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman kokonaisvaltaisesti? Kirjasimme keskeisiksi arvoiksemme muun muassa kiireettömyyden, elämänilon, inhimillisyyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Pidimme tärkeänä myös sitä, että asiakkaan luona käyvä työntekijä olisi aina sama, tuttu ja turvallinen henkilö, joka avustaisi ihan kaikissa arjen askareissa terveydenhuollosta kotipalveluun ja olisi lisäksi seurana, juttukaverina ja mielen virkistäjänä.

Koemme sen olevan sekä asiakkaan että työntekijän etu, kun työntekijä pysyy samana. Se mahdollistaa luottamuksellisen ja pitkäaikaisen asiakassuhteen muodostumisen ja helpottaa myös asiointia omaisten kanssa. Asiakkaalle on helpottavaa, kun sama ihminen käy auttamassa, tuntee paitsi ihmisen, myös kodin ja tietää, missä tavarat ovat ja mitkä rutiinit siellä ovat tärkeitä. Ja toisaalta osaa myös herkästi havainnoida sitä, jos kaikki ei vaikuta olevan hyvin.

Asiakaspalautteita lukiessani koin, että olemme onnistuneet tuottamaan arvojemme mukaista palvelua ja siitä olen todella iloinen, onnellinen ja kiitollinen. 

Asiakkaiden sanoin

Asiakkaamme nostivat esiin erilaisia asioita, jotka olivat kokeneet ilahduttavina. Näitä olivat erityisesti joustavuus, kiireettömyys, läsnäolo sekä ilo. Kokosin muutamia suoria sitaatteja asiakkaidemme antamista palautteista:

”Ystävällisyys, kiireettömyys, keskustelu. Sama henkilö. Se on tärkeintä!”

”Se että on aikaa. Se on mukavaa. Ehtii juoda kahvia ja jutella. Ja kysyä jos on mielessä jotain huolta.”

”Sinä olet sellainen päivän piristys ja paiste. Tuot iloa ja autat kaikessa.”

”… ja siis hienoa, että olet saanut hänet (=isän) liikkeelle. Aiemmin hän lähinnä istui ja katseli ikkunasta ulos. Huomaan eron siinä, että hän on alkanut jutella enemmän ja olla vireämmällä mielellä. Kiitos.”

”Huojentaa tietää, että joku käy häntä katsomassa ja huolehtii lääkkeet.”

”Sä teet kyllä aina niin hyvää työtä. On se vaan mukavaa kun joku käy mua täällä vähän jelppaamassa.”

”Ennakkoluuloton ja iloinen suhtautusmistapa meihin ihmisinä, vaikka kuulumme vähemmistöön. Kiitos sinulle!”

Yksi ihanimmista palautteista tuli syksyisenä iltana kasvotusten asiakkaalta suoraan, kun olin pois lähdössä:

”Sen näkee, kun sydämellään tekee!”

 

Vuoden 2017 muistoja

Tässä työssä on se ihanuus, että koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Marras-joulukuussa asiakaskuntamme on kasvanut mukavasti ja olemme päässeet mukaan asiakkaidemme jouluvalmisteluihin. On ollut kiehtovaa havainnoida sitä, miten erilaiset perinteet jokaiseen kotiin kuuluvat. Tutut maut, tuoksut ja sisusteet vuosikymmenten takaa kaivellaan hiljalleen taas esille. On ollut myös avartavaa huomata, että joissain kodeissa joulua ei vietetä.

Mietin, mitä kaikkea olemmekaan asiakkaiden kanssa vuonna 2017 tehneet ja listasin tähän jotain niistä:

  • Olen jakanut lääkkeitä dosettiin, poistanut tikkejä ja hoitanut haavaa
  • Olen koonnut huonekaluja, vaihtanut verhoja ja tehnyt ruokaa
  • Olen ollut seurana ulkoilemassa ja kahvilassa, kertaalleen mukana on ollut myös koirani Vilma
  • Olen käynyt kaupassa ja apteekissa asiakkaan puolesta
  • Olen mitannut verensokereita ja verenpainetta
  • Olen leiponut asiakkaan kanssa pullaa
  • Olen ripustellut joulukoristeita asiakkaan ikkunaan
  • Olen istuskellut glökimukin ja teekupin äärellä jutellen mukavia
  • Olen auttanut asiakkaita laboratorioon sekä lääkärikäynneille
  • Olen auttanut siivouksessa, tiskauksessa, kahtena lumisena päivänä auttanut lumitöissäkin
  • Olen auttanut peseytymisessä ja vaatehuollossa
  • Olen tutkinut lentokarttoja ja keskustellut maailmanhistoriasta
  • Olen rullannut papiljotteja asiakkaan hiuksiin ja lakannut kynsiä
  • Olen selvitellyt kotitalousvähennyksiä, verotuksia ja puhelinliittymäasioita asiakkaan kanssa
  • Olen käynyt monia syvällisiä, ihania, mieleenpainuvia keskusteluja mitä erikoisimmista aiheista
  • Olen pitänyt kädestä kiinni ja ollut läsnä, kunnellut lapsuusmuistoja ja tulevaisuuden haaveita

Toivotan Sinulle oikein ihanaa joulun odotusta ja onnellista alkavaa vuotta 2018! Tuokoon se meille kaikille uusia, ihania asioita, iloa ja mieleenpainuvia hetkiä. 

Jos joululahja läheisellesi on vielä hankkimatta, kurkista lahjakorttimme tästä.

 Taija

 

Turvallisuutta ikääntyvän arkeen

Tiesitkö, että Suomessa tapahtuu noin 800 000 koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa vuosittain?

Kartoituskäyntejä tehdessä asiakkailla on tärkeää havainnoida asunnon turvallisuutta. Se on aivan yhtä tärkeä elementti kuin asiakkaan sairauksien, elintapojen ja läheisverkostojen läpikäynti. Kotikäynneillä olen saanut huomata, että ihmiset asuvat hyvin erilaissa asuinolosuhteissa ja ympäristöissä. On aivan eri asia lähteä kartoittamaan ihmisen avun tarvetta kerrostalokolmiossa keskustan hissitalossa kuin 40-luvun omakotitalossa 20km lähimmästä keskuksesta ja palveluista.

Ihminen itse tarkastelee omaa elinympäristöään usein hieman eri näkövinkkelistä kuin satunnaisella käynnillä oleva ulkopuolinen ammattilainen. Asuntoon astuessani huomaan, jos matonreunat ovat rullalla, lattialla lojuu vaarallisia johtoja tai muita sinne kuulumattomia tavaroita. Kiinnitän huomiota siihen, että keittiössä sammutuspeite on helposti saatavilla hellan läheisyydessä ja palovaroittimet on paikoillaan ja toiminnassa. Myös se, miten helposti asunnosta päästään ulos tai sinne päästään sisään, ovat olennaisia asioita, etenkin, jos liikutaan apuvälinein. Ikääntyneillä erityisesti pesutilat ovat toisinaan hyvin haasteellisia suhteessa omaan toimintakykyyn, ja kynnys avun pyytämiselle pesutilanteissa on usein korkealla.

Koska ikäihminen itse ei enää välttämättä kykene havainnoimaan asuntonsa vaaranpaikkoja tai teettämään asunnossa korjaustoimenpiteitä, läheiset ja omaiset nousevat tärkeään asemaan tässä kohtaa. Yhteistuumin on hyvä miettiä, miten ikäihmisen arjen saa pidettyä mahdollisimman turvallisena. Pienilläkin asunnon muutoksilla voidaan ehkäistä tapaturmia; esimerkiksi kynnysten poistamisella tai muokkaamalla niitä pienemmiksi voidaan ehkäistä kompastumisia. Löytyykö läheisesi keittiöstä liesivahti? Liesivahdin asentamisella voidaan ehkäistä tulipalon syttymistä, jos levy unohtuukin päälle. Tämä on erityisen tärkeää muistisairailla henkilöillä.

Riittävän valaistuksen ja valokatkaisijoiden määrällä voidaan turvata se, ettei ikäihminen joudu liikkumaan hämärässä, jossa vaaranpaikkoja on entistä vaikeampi havaita. Osa vanhuksen kodin turvallisuutta ovat asianmukaiset apuvälineet: tukikahvat, kaiteet, suihkutuolit ja liukuesteet. Onko kylpyhuoneen lattia märkänä liukas? Kaatumisen varalta ikääntyneellä on hyvä olla turvapuhelin, jolla hälyttää apua. Hyvä on pohtia myös turvallisuutta eri vuodenaikoina. Joutuuko läheisesi ajelemaan pitkiä automatkoja liukkailla teillä talvella tai kantamaan yksin suuria ruokakasseja kaupasta kotiin? Kerryttääkö syksyn vesisade lammikkoja liukkaiden puulaattojen päälle omakotitalon pihalla? Jäätyvätkö portaat? Kuka hiekoittaa pihan?

Näin terveydenhoitajan näkövinkkelistä katsottuna merkittävä osa arjen turvallisuutta ovat ehdottomasti myös elintavat ja terveyteen liittyvät asiat. Hoitosuunnitelmaa tehdessä kartoitetaan esimerkiksi aistien toiminta; sillä on suuri merkitys, että ihmisellä on asianmukaiset silmälasit tai tarvittaessa kuulokoje. Säännöllinen lääkelistan päivittäminen lääkärin vastaanotolla on yhtä tärkeää kuin riittävä, terveellinen ja monipuolinen syöminenkin. Lääkkeet tulee ottaa oikeina annoksina ja oikeaan aikaan. Riittävä yöuni on tärkeää. Myös päihteidenkäytöllä voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Iäkkäälle pienikin alkoholin määrä voi lisätä altiutta tapaturmille. Alkoholin käytöstä kannattaa siis reilusti kysyä myös ikäihmiseltä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista, joista kaikki ovat merkityksellisiä.

Ikäihmisen toimintakykyä tulisi pitää yllä mahdollisimman pitkään. Hyvillä apuvälineillä ja ympäristön olosuhteilla on suuri merkitys ikääntyneen liikkumisen ja ulkoilun mahdollistamisessa. Nastat kengänpohjissa ja riittävä hiekoitus pihalla turvaavat ulkoiluhetkiä siinä missä riittävän avoimet kulkureitit ja heijastimetkin. Joskus pelkkä kaatumisenpelko voi estää ikäihmistä uskaltautumasta ulos liikkumaan. Silloin on hyvä ajatus hankkia arkipäiviin seuraa, virikkeitä ja turvaa, jotta elämä ei kutistu neljän seinän sisälle. Arjessa pienikin liikunta ylläpitää toimintakykyä, mutta myös virkeää mieltä ja hyvää oloa.

 

Hyvää tietoa tapaturmien ehkäisemisestä ikääntyneillä – ja toki myös muilla ihmisillä – löydät osoitteesta www.kotitapaturma.fi tai Turvallisia vuosia -esitteestä, jota ovat olleet suunnittelemassa mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muista tallentaa niin ikäihmisen kuin lapsenkin puhelimeen myös yleinen hätänumero 112.

Turvallista marraskuuta! 

Taija

 

Kysymyksiä ja vastauksia

Syksyn varrella olen saanut vastailla monenlaisiin kysymyksiin, joista ajattelin koota tähän olennaisimmat vastauksineen. Kysymyksiä on tullut sekä palveluihin että työnhakuun liittyen, mikä on mukava juttu. 🙂

Läheiseni tarvitsee apua kotiin säännöllisesti, mutta kuukausittainen aika saattaa vaihdella huomattavasti, koska me omaiset olemme välillä hänen luonaan pidempiä jaksoja. Miten silloin kannattaisi toimia?

Olemme tehneet sivuillemme valmiiksi niin sanottuja Jatkuva Kotikäynti -sopimuksia erilaisille kuukausittaisille tuntimäärille. Nämä ovat asiakkaalle edullisempia kuin yksittäiset käynnit. On kuitenkin mahdollista räätälöidä jokaiselle asiakkaalle juuri hänen tarpeisiinsa sopiva palvelupaketti. Silloin kuukausittaiset käynnit voidaan sopia juuri niin, että ne palvelevat asiakasta mahdollisimman hyvin ja joustavasti, ja tarvittaessa käyntiajankohdat voidaan sopia vaikka viikko tai kuukausi kerrallaan. Samoin palvelupaketteihin kuuluvat tunnit on sijoiteltavissa niin yksittäin eri päiville kuin peräkkäin samalle päivällekin ihan asiakkaan toiveiden mukaan. Kysy tarjousta erilaisista vaihtoehdoista, niin etsitään teille sopivin.

Voiko teidät pyytää vain ulkoiluseuraksi vanhukselle?

Kyllä voi. Tulemme mielellämme myös ihan vain ulkoilukaveriksi, juttuseuraksi tai vaikkapa toveriksi yhteiselle virkistysretkelle. Ulkoiluun voidaan mahdollisuuksien mukaan ottaa myös hoitajan lemmikki.

Voitteko kuljettaa omaiseni lääkärikäynnille/kirjastoon/kahvilaan/pankkiin?

Kyllä voimme.

Teettekö myös lumitöitä?

Kyllä, tarpeen mukaan autamme kaikissa kodin pihatöissä, kuten haravoinnissa, rännien putsauksessa, lumitöissä ja pihan hiekoituksessa. Myös nopealla varoitusajalla mahdollisuuksien mukaan.

 

Ketkä voivat käyttää palveluitanne?

Palveluitamme voivat käyttää niin ikäihmiset, lyhyt- ja pitkäaikaissairaat, vammaiset, lapsiperheet ja muut apua kotiin tarvitsevat henkilöt. Lisäksi avustamme omaishoitajia. Jokaisen asiakkaan kanssa kartoitetaan yksilöllisesti palveluntarve, ja tehdään sen pohjalta hoito- ja palvelusuunnitelma.

Mitä sisältää terveystarkastus kotona?

Terveystarkastus kotona sisältää monipuolisen terveydentilan ja toimintakyvyn kartoituksen, yksilöllisen ohjauksen, kodin turvallisuuden tarkistuksen, lähinäön tutkimuksen, korvien ja suun terveyden tarkistuksen, ihon ja turvotusten tarkistuksen, pituuden, painon ja vyötärönympäryksen mittauksen, verenpainemittauksen sekä pikaverinäytteet. Kaikki tehdään oman kodin rauhassa yksilöllisyys huomioiden. Tarkastuksen pohjalta asiakas ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Kysy lisää!

Kuinka kauan palvelulahjakortti on voimassa?

6kk.

Onko teillä kauppakassi- tai ruoanlaittopalvelua?

Kyllä. Asioimme asiakkaan puolesta kaupassa ja kuljetamme tuotteet kotiin. Autamme myös tavaroiden purkamisessa sekä ruoanvalmistuksessa ja leipomisessa tarpeen mukaan. Asiakkaan halutessa voimme valmistaa useamman päivän ruoat valmiiksi. Huomioimme ruoanlaitossa terveellisyyden sekä asiakkaan omat makumieltymykset.

Tarvitsen kotiin vain siivousapua, koska en yksin jaksa siirtää mattoja ja kalusteita. Voitteko auttaa siinä?

Kyllä voimme.

Saako palveluistanne kotitalousvähennystä?

Kyllä, hoiva- ja kotipalvelujen osalta kotitalousvähennys on -50%. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä löydätte tästä: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/

Sairaanhoito ei ole kotitalousvähennyskelpoista. Mikäli asiakkaalla on tarve sekä sairaanhoidolle että muulle hoiva- ja kotipalvelulle, hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä laskuun eritellään nämä niin, että asiakas saa hyödynnettyä kotitalousvähennyksen siltä osin kuin se on mahdollista. Tarvittaessa neuvomme asiassa mielellämme.

Laskutatteko matkakuluja tai muita kuluja?

Emme. Kaikki palvelut ja kulut sisältyvät tuntihintaamme.

Mikä on minimikäyntiaikanne?

Yksi tunti. Tämä siksi, että emme laskuta erillisiä matkakuluja tai hoitotarvikekustannuksia, ja sen vuoksi, että arvostamme kiireettömiä kohtaamisia työssä.

Entä jos läheiseni tarvitseekin yllättäen enemmän apua kuin olemme varanneet?

Pyrimme pitämään aikataulut joustavina ja kiireettöminä juuri siksi, että voimme tarpeen vaatiessa olla apuna pidempäänkin. Meille voi aina myös soittaa nopeallakin varoitusajalla, niin yritämme järjestää tarvittaessa ylimääräisen käynnin asiakkaan luo mahdollisuuksien mukaan.

Mihin tarvitaan kartoituskäynti ja maksaako se?

Kartoituskäynti on aina ilmainen huolimatta siitä, johtaako se asiakassuhteeseen vai ei. Kartoituskäynnillä käydään läpi asiakkaan ja omaisten toiveita, kartoitetaan asiakkaan terveydentilaa ja asuinympäristöä, hoidon ja palvelujen tarvetta sekä suunnitellaan mahdollisimman hyvä palvelukokonaisuus, joka vastaa asiakkaan tarpeita. On tärkeää, että kartoitustilanteessa tulee esiin sekä asiakkaan että omaisten toiveet, mutta myös ammattilaisen näkemys avun tarpeista.

Voinko hakea teille töihin?

Kiitos kiinnostuksestasi. Tällä hetkellä rekrytointi ei ole ajankohtaista, mutta voit halutessasi koska tahansa lähettää vapaamuotoisen työhakemuksen meille osoitteella info@kotiterveydenhoitotetri.fi.

 

Kuulemisiin! 

Taija

D-vitamiinista virkeyttä kaamokseen

Kesäisen D-vitamiinin varasto loppuu parissa kuukaudessa. Sen vuoksi pimeinä kaamoskuukausina tarvitaan suun kautta saatavaa D-vitamiinilisää. Olethan muistanut ottaa oman d-vitamiinipurkkisi jo esille?

Hyviä d-vitamiinin lähteitä

Työvuosieni aikana olen kohdannut asiakkailla toisinaan hyvin matalia d-vitamiiniarvoja, niin nuorilla koululaisilla kuin vanhuksillakin. Sitä on yleensä lähdetty selvittämään silloin, kun ihminen on ollut erityisen väsynyt tai infektioaltis. Tärkeä huomioitava asia on ihmisen ravitsemus.  Hyvä ravitsemus turvaa ihmisen riittävän energian saannin, mutta myös riittävän ravintoaineiden saannin. Yksipuolisessa ruokavaliossa vitamiinien puutokset ovat yleisempiä.

Hyviä luonnollisen d-vitamiinin lähteitä ovat kala, vitaminoidut maitotuotteet ja rasvat, erityisesti vitaminoidut margariinituotteet. Pienessä määrin myös kananmuna.

Toinen huomioitava asia on tietysti myös mahdollisuus ulkoiluun. Jos ihminen joutuu olemaan esimerkiksi laitoshoidossa ympäri vuorokauden ja ulkoilu on vähäistä, d-vitamiinia ei auringosta juurikaan saa.

Harvalle ihmiselle ravinto kuitenkaan riittää tuomaan tarpeeksi d-vitamiinia, lähes poikkeuksetta tarvitaan myös d-vitamiinilisää. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan Suomessa kaikille yli 75-vuotiaille ympärivuotisesti 20 mikrogrammaa päivässä. Lasten ja aikuisten kohdalla suositukset ovat pienemmät, voit tarkistaa oman ja perheesi suositukset Eviran sivuilta tästä. Oma d-vitamiiniannostus on hyvä miettiä kuitenkin yksilöllisesti esimerkiksi hoitavan lääkärin kanssa, huomioiden ikä, kokonaisvaltainen terveydentila sairauksineen sekä ravitsemus.

Mitä hyötyä d-vitamiinista on?

Jokainen tietää, että d-vitamiinipuutos lapsella voi johtaa riisitautiin. Erityisen tärkeää d-vitamiini onkin lapsille, joiden luut ovat vasta kehittymässä, sekä ikääntyneille. D-vitamiini ehkäisee luukatoa. D-vitamiini auttaa vahvistamaan luita siten, että se edesauttaa kalsiumin imeytymistä luustoon. Ikäihmisten kohdalla tämä on erityisen tärkeää luunmurtumien ehkäisyssä esimerkiksi kaatumisia ajatellen.

D-vitamiinin riittävän saannin on todettu vaikuttavan myös muistiin ja oppimiskykyyn myönteisesti, mikä on tärkeä seikka kaikenikäisillä ihmisillä. Hyvinvointi lähtee hyvästä ja virkeästä mielestä!

D-vitamiini auttaa myös vahvistamaan vastustuskykyä eli se vähentää infektioalttiutta. Tästä on hyötyä erityisesti talviaikaan, jolloin flunssat, influenssat ja vatsataudit jylläävät. Lisäksi d-vitamiini auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli, jolloin aurinkoa ei täällä Pohjolassa juurikaan näy.

D-vitamiinin terveysvaikutuksia tutkitaan koko ajan. Luukadon lisäksi D-vitamiinin puutos on yhdistetty muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, syöpään, verenkiertotauteihin ja hermoston rappeumatauteihin. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin d-vitamiinin puutoksen yhteyttä ms-tautiin.

Jos oma d-vitamiinitaso mietityttää, oman arvon voi käydä tarkistuttamassa.

Erinomaista luettavaa lapsiperheen ruokailuun ja ravitsemukseen liittyen löydät THL:n ja Ravitsemusneuvottelukunnan teoksesta Syödään yhdessä (2016).  Ikäihmisten ravitsemukselliset tarpeet on tuotu hyvin esiin teoksessa Ravitsemussuositukset ikääntyneille (2010).

 

Virkeitä syyspäiviä Sinulle!

 

Taija

Blogissa käytetyt lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evira, Terveyskirjasto, Yle uutiset. Saatavilla 18.10.2017.
Kuvat H. Varonen & T. Tetri-Kivikangas.

Nainen, pidä huolta rinnoistasi!

15 vuotta sitten läheiseni menehtyi rintasyöpään. Istuin sairaalasängyn laidalla, pidin kädestä kiinni, odottelin. Ystävällinen sairaanhoitaja toi meille huoneessa olijoille välillä leipää ja teetä. Jälkikäteen olen ollut syvästi kiitollinen siitä, että olin paikalla, vaikka suru syvältä viilsikin.

Tuo hetki muutti ajatusmaailmaani merkittävästi. Se teki elämän rajallisuuden konkreettiseksi ja omien unelmien toteuttamisen tärkeäksi. Päätin, etten tuhlaa enää aikaani opiskellessa alaa, joka ei olekaan minua varten, vaan tartun hetkeen ja muutan suuntaani. Kuukausi myöhemmin irtisanouduin silloisesta koulustani ja aloitin työt hoitoapulaisena Savonlinnan terveyskeskuksen päiväsairaalassa. Työhaastattelussa oli kysytty, onko minulla mitään kokemusta hoitotyöstä. Olin vastannut, että minulla on ollut seitsemän isovanhempaa ja olen seitsemästä serkuksesta vanhin. Mitä en osaa, sen opettelen. Ja näin tein. Muistelen lämmöllä tuota aikaa iloisten savolaisten vanhusten parissa. Seuraavana syksynä tieni vei Hämeenlinnaan ja terveydenhoitajaopintoihin.

Rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 5000 naista vuosittain. Tämän viidentoista vuoden aikana olen tavannut heitä useita. He ovat nuoria, keski-ikäisiä, vanhoja. He ovat pienten lasten äitejä, jonkun tyttäriä ja siskoja. Puolisoita. Työntekijöitä, opiskelijoita, eläkeläisiä. Isovanhempia, vanhuksia, eri elämäntilanteita eläviä ihmisiä, eri puolilla maata. Rintasyöpä koskettaa aina paitsi naisia itseään, myös heidän lähipiiriään. Se vaikuttaa elämään monin tavoin. Ihmisyyteen, ihmissuhteisiin, jaksamiseen, mielen ja kehon tuntemuksiin, toiveikkuuteen, naiseuteen, seksuaalisuuteen, siihen, miten itsensä kokee ja siihen, millaisena ympäristö sairastuneen kokee. Onneksi vuosien aikana rintasyöpähoidot ovat kehittyneet huimasti ja olen saanut todistaa monta onnellista rintasyövästä toipumista. Myös läheltä.

Rintasyöpä voi astua elämään yllättäen ja ilman oireita. Yleisin rintasyövän oire on kyhmy rinnassa, mutta se voi olla myös rinnan vetäytymä tai erite nännistä. Sen vuoksi rintojen säännöllinen tutkiminen on tärkeää. Sen pitäisi olla kuukausittainen rutiini kaikille naisille teini-iästä vanhuuteen asti, ja sitä tulisi ohjata niin ensimmäisiä ehkäisypillereitä määrätessä opiskeluterveydenhuollossa kuin käynneillä äitiysneuvolassa, työterveyshuollossa, ikäihmisten vuosittaisissa lääkärin tai terveydenhoitajan tarkastuksissa – niin, että se olisi rutiini ja itsestään selvä asia meille kaikille naisille kaikissa ikäryhmissä. Puheeksi ottaminen on tärkeää, niin nuorilla kuin vanhoillakin ihmisillä. Naisia tulisi aina kannustaa osallistumaan myös ilmaisiin rintasyöpäseulontoihin. Kotihoidossa ikäihmisiltä voi vaikkapa verenpainemittauksen yhteydessä kysellä, että koskas olet viimeksi muistanut tarkistaa rintasi. Ajoissa havaitulla rintasyövällä on huomattavasti parempi ennuste kuin syövällä, joka on ehtinyt levitä.

Perjantaina vietetään Roosa nauha -päivää. Roosa nauha -kampanjan keräysvaroilla tuetaan syöpätutkimusta. Voit tukea keräystä monin eri tavoin. Yksi niistä on ostaa Duudsonien suunnittelema Roosa nauha, jonka hinta on kolme euroa. Lisätietoja kampanjasta löydät Syöpäsäätiön sivuilta tästä.

Pidäthän huolta itsestäsi!

Taija